Suurten urheilutapahtumien perumiset kohauttavat maailmaa ja aiheuttavat jatkuvasti näyttäviä uutisia. Koronan vaikutukset näkyvät kuitenkin jokaisessa lajissa ja jokaisella sarjatasolla. Janan pesäpallossa, kuten muissakin lajeissa, uutisiin reagoitiin välittömästi.
Naisten Ykköspesiksen pelinjohtaja Riku Rantasen mukaan kaikki yhteiset harjoitukset peruttiin ohjeistuksen tultua välittömästi ja yhteydenpito, niin pelaajien, kuin valmennuksenkin kesken hoidetaan puhelimitse ja WhatsApp-viesteillä.
Työtä tehdään kuitenkin jatkuvasti tulevaa kautta silmällä pitäen. Pelaajien fysiikka- ja lajivalmennus on tällä hetkellä hyvissä käsissä.
– Fysiikan osalta on tällä hetkellä ”hyvä” tilanne, nyt voimme keskittyä pienen hetken vammojen paranteluun ja heikkouksien parantamiseen. Valmennuksen fysiikkavastaava on antanut tähän omat ohjeistuksensa, Rantanen kommentoi.
Epävarma aikataulu kauden käyntiin saamisessa tuo valmennukselle tietysti omat haasteensa.
– Tilanne luo pientä painetta pelinjohtajan suuntaan, koska tähän aikaan vuodesta oli tarkoitus keskittyä ulkopelikuvioiden treenaamiseen. Tässä vaiheessa yleensä ollaan jo siinä vaiheessa, että päästään treenaamaan niitä tärkeitä pikkuasioita.
– Ulkopelin hioutuminen yhteen vaatii yhteistreenejä kentällä. Sitä ei voi tehdä pienessä hallissa tai paperilla pyörittelemällä. Se vaatii aikaa kentällä. Toivottavasti tilanne rauhoittuu sen verran, että päästäisiin käymään ainakin ulkopelin sijoittumiset riittävän usein yhdessä läpi ennen kauden alkua.
Tällä hetkellä pelaajat panostavat ainoastaan yksilöharjoitteluun ja joukkueharjoitukset aloitetaan, kun tilanne sen sallii.
– Omatoimiset toistot hoituvat jokaisella oman aikataulun mukaan. Yhteistreeneihin palataan sitten kun se on turvallista. Odotellaan, että kentät ovat siinä kunnossa, että voidaan mennä ulos treenaamaan. Sisätreenit on käytännössä tehty tältä talvelta.
– Jokaisella on tarpeet sisä- ja ulkopelin suhteen, joita pitää jotenkin päästä treenaamaan. Paikkoja ei lajitreeniin tällä hetkellä ole, joten joudutaan hieman säätämään. Taitaa olla kaikilla kuitenkin sama tilanne.
Joukkue on harjoitellut alkutalven tiiviisti yhdessä ja yhdessä vietetyn harjoituksen arvo tietysti korostuu tällaisessa tilanteessa.
– Tässä tilanteessa joukkueen hitsautumista yhteen on hankala parantaa. Onneksi ehdimme ennen tätä viettämään muutamat leiriviikonloput yhdessä, joissa teimme kovasti hommia lajin ja fysiikan eteen. Järjestimme myös aikaa hieman rennommallekin yhdessäololle.
– Nyt on tärkeää jokaisen pelaajan kohdalla tehdä itsenäisesti kaikki joukkueen eteen ja kehittää itseään niillä keinoin, jotka nyt ovat käytössä. Jokainen hoitaa oman osansa. Se jo itsessään parantaa joukkuehenkeä, kun luotetaan joukkuekaverin sitoutumiseen.
Omatoiminen harjoittelu ilman valmennuksen mukanaoloa tuo mukana omat haasteensa.
– Tämä on kaikille hyvä kasvun paikka. Kokeneemmilla pelureilla yleensä treenaaminen on omatoimisempaa ja he tietää tarkemmin mitä pitää tehdä. Nuorille tämä taitaa olla uusi tilanne, kun ei olekaan sitä ärsyttävää valmentajaa vieressä huutamassa naama punaisena: ”Vähän kovempaa!! Kerran vielä!!”.
Yllättävä tilanne tuo myös pitkän pelaajauran ja valmennuskokemusta omaavalle Rantaselle omat haasteensa. Omasta sairastelusta huolimatta hän pystyy kaivamaan tilanteesta myös jotain positiivista.
– Omalta kohdaltani tämä omatoiminen kehittymisjakso on mennyt hieman heikosti, kun olen sairastellut kolmisen viikkoa putkeen. Tosin olen ehtinyt varmasti pyörittelemään kuvioita ja pelinjohtamista mielessäni aivan riittävästi tänä aikana. Nyt pitäisi saada nämä ideat vietyä joukkueelle.
– Tässä on haastetta myös itselle, koska tykkään tehdä asiat enemmän kasvotusten eikä netin välityksellä. Siinä selkeä kehityskohde myös itselle jatkossa.
Marko Jansson